Luin vanhoja tekstejäni mitä tänne Talvipuutarhaan olen kirjoittanut ja teki mieli poistaa niistä suurin osa. Elämä on todella mennyt eteenpäin. Tilanteet muuttuvat, ajatukset muuttuvat, ihmiset muuttuvat. Minä olen muuttunut. Minulla on taas turva, korkeimmasta. Vaikka kipuilen edelleen monien asioiden kanssa, olen saanut kokea mitä on eheytyminen. Olen saanut kokea, miten ajatusmaailma muuttuu, sillä se on todella tapahtunut. Eikä minun vaikutuksestani. Ei sellaisia asioita voi ihminen itsessään muuttaa. Mutta joku jolla on valta, voi.

Olen sanoinkuvaamattoman onnellinen ja iloinen siitä, että minut kutsuttiin takaisin polulle, jota seurasin kerran, mutta jolta poikkesin. Nyt osaan vain rukoilla, että minusta pidettäisiin kiinni niin pitkään, että pääsen kerran kotiin. Sinne minne tämä tie johtaa.

Minulla on sydämessäni ihmeellinen rauha. Vaikka kaikki myrskyt kaatuisivat päälleni, niin tiedän että on risti, johon voin tarrata myrskyssä, eikä se puu murru eikä horju. Siihen voin aina luottaa, tuli mitä ikinä tahansa. Tiedän, että on joku jolle minun elämälläni on merkitystä, on joku joka välittää miltä minusta tuntuu, mitä minulle tapahtuu. Vaikka kuinka mielipiteet, tämä maailma, ihmiset, asiat minua ahdistaisivat, vaikka kuinka mietin, vastaus on kaikenkattava - minun armoni riittää sinulle. Ja se riittää minulle.

Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi. Jes. 53:10

Ei jaksa enempää
alkaa mitta täyttymään
miks pitää taas tulla puuttumaan
tarttis alkaa muuttumaan.

Ei jaksa enää kuunnella
kädet korville
tarttis alkaa tunnustella
tajuta ajatella
eikä lipsautella.

Ei me eletä kenenkään muun elämää
mitä loppupeleis käteen jää
kun tästä lähdetään?
Ei oo tietoo huomisesta,
tulevaisuuden tuomisesta,
tämä hetki
matka ja retki
johon tarttis tukea
näyttää suuntaa,
lukea,
karttaa,
auttaa.

Ei, sulla on ajatus
tottakai hyvä tarkoitus
valistus
ojennus
maahan painatus

En jaksa enää kuunnella
mikä on huonosti
kaikki paskasti
mikä voi mennä alemmaksi
tajunnasta tuonnemmaksi
pilalle koko satsi.

Elän tätä elämää
katsotaan,
mitä käteen jää
en enää pelkää,
katson ristiin luotan,
et kuollut puolestani suotta,
sun käsiis naulittuihin
jätän elämäni
toivottuihin, siunattuihin.