Friday, January 27, 2017

Kasvua

Heräsin seitsemältä siihen, että pää oli täynnä kaikkea paskaa. Paskoja ajatuksia, paskoja unia, paskoja murheita, paskoja fiiliksiä. Kirjaimellisesti kaikkea paskaa. Kaunistelematta. Ajattelin, ettei se tästä kyllä päivän aikaan parane, vaikka koetin tsempata. Koetin ajatella niitä asioita jotka on hyvin, mistä olen kiitollinen. Ei auttanut. Ryhdyin soittamaan virastoon. Jonotin puoli tuntia puhelimessa kahden minuutin asian takia. Sain sentään selvyyden.

Kuitenkin kun kävelin naapurin rouvan kanssa kylälle, auringon paistaessa, puhuttiin. Kerroin, räjähdin eilen isännälle. Huusin. Kuppi meni nurin totaalisesti. Itkin. Kerroin ettei ole aina kivaa. Vauva pelottaa. On paljon töitä tähän kevääseen ennen äitiyslomaa. Jaksaminen murehduttaa. Kerroin, sanoin ääneen.

Kävin tekemässä muutaman ostoksen ja söin ison, vastaleivotun pullan kahvilassa teen kanssa, niin kyllä se paha olo kaikkosi pikkuhiljaa. Kävelin hitaasti takaisin kera vauvan. Aurinko paistoi. Tintit huusi. Istuin penkille, ajattelin että olipa hyvä kun oli se penkki, sain vähän huilata siinä. Kiitos kaupungille, siitä penkistä. Ostin hyvää lohta salaattiini ja hyvää juustoa. Vähän suklaatakin. Söin. Nukuin päiväunet sohvalla kissojen kanssa. Juttelin vauvalle, se potkutteli vastaan mahasta.  Siellä se on turvassa. Kasvaa. Ja minäkin kasvan. En pelkästään vyötäröstä vaan henkisesti. Kasvu tuottaa kipua. Mutta siihen ei kuole. Kasvu on hyvästä.

Jään henkiin.
Kaikesta huolimatta.
Painajaisista, aamun pahasta olosta. Pelosta.
Ehkä minun mielenlaatuni vain on sellainen. Herkkä.
Ehkä joskus opin hyväksymään sen.

https://youtu.be/4FEtFn5tqus


No comments: