Lohduton surumielinen olo. Roikun kiinni tässä runossa, jonka kirjoitin:

Rohkeutta
päästää irti.

Ja katso
sinun vanhuutesi päiviin saakka
minä olen sama
nostan
kannan
pelastan.

Tänään tajusin
pitää purkaa vihaa
pitää antaa
nyrkkien viuhua
ärräpäiden paukkua
lautasten lennellä
vajan seinään.

Ketä se hyödyttää
jos minä äksyilen?
Puhisen, pihisen,
kiehuva pata,
höyryn on päästävä pois
tai soppa tulee yli!

Keneltä se on pois
jos vanhat astiat
saavat käsissäni nimen
hylkääminen
pelko
epävarmuus

murskaan ne
minä niille näytän!
riks räks
sirpaleista
uutta elämää
niin kuin pitkän talven jälkeen
maasta puskee krookus. 

Komposti

Sinne vien
kaikki keittiöni
jätteet
möyhin
hoivaan
kastelen.

Kuivuneet kukkien lehdet
banaanin kuoret
vanha soppa jääkaapin perältä.

Muhennan,
käännän
tutkin
käymisen aiheuttamaa
höyryä.

Se vain on jotakin sellaista
missä järkeä
tässä elämässä
jotakin
hyödyllistä
 - muheva multa.