Saturday, August 10, 2013

Muutama runo vaihteeksi

Talvipuutarhani
surumielisyyteni tyyssija
tänne palaan
korini pohjalla
liinan alla kantaen
rakkaita vanhoja suruja
en anna pois
pidän käsikynkässä
tiukasti puristan
emmin
epäröin
jätän korini kivelle
ota!

Sinun kaikkivaltias kätesi
raottaa liinaa korin päällä
pohjalla, piilossa
mustunut sydämeni.

***

Makaa sohvalla
kuumeen kourissa
kastelen rättiä
kannan mehua
huoltakin.

Kävin kaupalla
kurkkukarkkeja,
jogurttia,
suklaalevyn itselleni
vaikka ne kesäkilot
en jaksa välittää.

Raavin kissan pehmyttä napanöyhtää
yritän tasapainoilla
saman tuolin reunalla
kissa nukkuu
ei sillä ole
ahdistusta
sillä on
tässä ja nyt.

***

Runojako taas
samalla
surumielisyyden siniharmaalla
sävytettynä
kuka sen minusta
irti repisi
pois pyyhkisi?
luotu on
Kaikkivaltiaan kädellä maalattu
sieluni maisema
vihdoin alan
hyväksyä.
Katso
minä se olen.
Minullakin lupa
olla olemassa.