Poems poems...

Kuka olisi uskonut
että vielä
vanhoilla päivillä
syntyy uusia unelmia
juuri kun luulin
että ne kaikki ovat kuolleet
oikein murehdinkin
sitten tajusin
kas täyttynyt
taas yksi
ja pinnan alla kytee
tusina uusia.

Vaikka luotto
oli jo mennyt
yllätti
mokomakin elämä!

***

Kissan korva kääntyy
vaaleanpunaisesta nenästä tuhina
matala hyrritys
elämänlankaa
kehrää turkin alla. 

***

Kirjoitan
vaikkei ne rivit
aina silmää korvaa
miellytäkään.
Vaan eipä tämä elämäkään
sen kummempaa ole
nousujohteista
laskujohteista
välillään tasapainoillen
kohti uutta huomista.

*** 

Kissan silmästä
rähmän otan pois
silitän valkoista otsaa
miten osaakin olla
niin sydämeen käyvä
tuo sieluton otus
näemmekö vielä
jossakin toisaalla?

***

Spiraalin keskiössä
kohti syvenevää äärettömyyttä
maailman laidalta
hyppäsin alas
valehtelisin jos sanoisin
ettei pelottanut.