En ole kirjoittanut mitään aikoihin. Tai siis runoja, tarinoita... Tämä keskeneräinen runontekele oli tallenetuissa teksteissä. Heitänpä sen ilmoille. Paljon sanomattomia sanoja... 

Tavattoman hienoja
solmusykkeröitä
elämäni valveunisiepparissa
simpukoita, narunpätkiä
merenneitojen sileäksi hyväilemiä
ajopuun kappaleita.

Tavattoman paljon
nimettömiä tähtiä taivaalla
syntymättömiä pienokaisia
lausumattomia sanoja, jotka olisi pitänyt ääneen sanoa
kun tietäisi milloin jättää sanomatta,
milloin avata suu
eikä sieltä rynnisi laumoittain rumia rupikonnia.