Pitäisi kirjoittaa enemmän. Purkaa sitä kautta. Omat hyvät ohjeet unohtuvat, silloin kun niitä tarvitsisi...
Maasta puskee
vihreää piippalakkia
jäät sulaa
vielä on kylmä maa
mutta linnut tietää
kuolleiden lehtien alla
syötävää.
Heräänkö
minäkin henkiin?
minunkin sydämeni ollut
kuolleena maan povessa
mitä siitä nousee
vai jääkö se mustana, mädäntyneenä sinne
maan alle
katso minä luon uutta,
se nousee jo taimelle,
ettekö huomaa?
Niin hyvä kysymys se
ettekö huomaa?
Sekava katse harhailee
vailla kiintopistettä
mihin minä katseeni kiinnittäisin?
2 comments:
Tosi hyvä kysymys tuo onkin - ettekö huomaa? Jumala luo uutta meissä joka päivä. Et jää maan poveen mätänemään, vaan kasvat ja tuotat hedelmää. Eihän sitä aina itsestään uskoisi, mutta siihen voimme luottaa.
<3 kiitos kommentista. Niin, itsekin pysähdyin tuon lauseen äärelle, "ettekö huomaa". On niin paljon kaikkea muuta, minne katse kiinnittyy (oma napa, maailmanmeno jne...) kuin uuteen kasvuun tai ristiin. On se kasvu niin hidasta myös, että välillä sitä ei oikeasti huomaa, ennen kuin tulee joku selkeä oivallus.
Siunaus sulle Hitunen :)
Post a Comment