Teeskentelyn mestari

Oon teeskentelyn mestari
tekohymy on mun paras kaveri
monia sillä oon huijaavinani
hyväksyntä itsetuntoni mittari
vaan Isä todella näkee märkivät haavani
sysimustan sisimpäni
todelliset, rujot kasvoni

vielä jaksaa vaan puristaa
eteenpäin vielä vähän taivaltaa
vaikkei olis enää yhtään mitään annettavaa,
ei enää pisaraakaan
haluais jo tyhjät kädet ojentaa
luovuttaa
vaan ei: täytyy edelleen kaikkeen lupautuu vaan
ettei sitä joutuis loukkaamaan,
mitään perumaan,
suunnitelmia muuttamaan
ettei kukaan joutuis mun takia suuttumaan,
mieltään pahoittamaan

oon väsyny tähän paskan puhumiseen
kaikkeen turhan jauhamiseen
turhauttavaan kanssakäymiseen
lupauksien rikkomiseen
pettymykseen
väsymykseen
ymmärtämättömyyteen

kaipaan hiljaa olemista
vierekkäin istumista
sanoitta hyväksymistä
ymmärtämistä
jotakin kevyttä, kesäistä, eläväistä
ei mitään synkkämielistä
ahdistavaa yrittämistä

olet edelleen Jumalani
mä oon sun lapsesi, seuraajasi,
sinä Vapahtajani
jälleen oon epäonnistunut kuvanasi
tunnen vajavuuteni, heikkouteni,
kaikenlaisen surkeuteni

sun kanssa ei oo teeskentelyä
saan olla tässä, väsyä
hitaasti taas elpyä
pyhyydestäsi täyttyä
kaikessa rauhassa elävöityä
sun rakkautes saa syöpyä
sisimpäni jokaiseen soppeen ylettyä,
sinä saat kasvoni puhtaaksi pestyä,
kaikki pimeys on käskystäs väistyvä.