Kallisarvoinen

Herra tee musta uusi astia
oon väsynyt
kantamaan tätä painavaa lastia

Onko musta mihinkään
en saanut mitään aikaan tänäänkään
käsiesi ihoon
ootko mutkin ikuistanut
miksi oisit vaivautunut
olen rengas
tyhjiin puristunut

miksi kääntäisit katseesi muhun
palaan taas tarinani alkuun
samat virheet, osuneet on suhun
ainoastaan surun
oon tuottanut Pyhälle Hengelle
eläväksi tekevälle
puolustajalle 

mun olo on kuin madolla
alhaisella olennolla
en ymmärtää voi sun tekojasi
loputonta armoasi
ansaitsematonta rakkauttasi

teitkö minutkin tarkoituksella
huolella
punoit piilossa
äitini kohdussa
suojassa
etukäteen suunnittelit
tuloni valmistelit
kaiken valmiiks asettelit

en osaa mitään hienoa sanoa
edessäsi seison vailla puolustelua
tiedän oon syntinen
tarvitsen armahduksen
kuiskaat
 - olet kallisarvoinen